Suomen lainsäädäntö ja ulkomaiset ohjearvot
Suomessa ei ole annettu suoria ohjearvoja hajuille. Epäsuorasti hajuja voidaan kuitenkin käsitellä lain puitteissa niissä tapauksissa, joissa voidaan todeta, että hajuista aiheutuu merkittävää viihtyisyyshaittaa tai terveydellistä haittaa.
Ympäristönsuojelulaki kieltää toiminnan, josta aiheutuu ilman pilaantumista ja sen seurauksena merkittävää viihtyisyyden vähenemistä.
"Merkittävää viihtyisyyden vähenemistä" on kuitenkin vaikea määrittää yksiselitteisesti. Hajuhaitan vakavuuteen vaikuttavat hajun esiintymistiheyden lisäksi hajun voimakkuus ja miellyttävyysaste. Hajun määrittämistä vaikeuttaa myös se, että määrittelijänä toimii ihmisnenä.
Ulkomaalaiset ohjearvot
Selkeitä ohjearvoja tai ohjearvoehdotuksia hajun esiintymiselle on esitetty ainoastaan Saksassa muutamissa osavaltioissa sekä Tanskassa. Esim. Saksan Nordrheim-Westfalenin osavaltion vuonna 1993 annettujen yleisten ohjeiden mukaan, hajua saa esiintyä korkeintaan 10 % kokonaisajasta asuinalueilla ja 15 % kokonaisajasta teollisuusalueilla tai asumattomalla alueella. Laitosta, jonka hajukuorma ei ylitä 2 %:a kokonaisajasta, pidetään alueen kokonaishajukuorman kannalta irrelevanttina.
Tanskassa laitoksen ympäristössä laitoksesta peräisin olevaa häiritsevää hajua saa esiintyä korkeintaan 1 % kokonaisajasta. Häiritseväksi hajuksi määritetään yleisesti erittäin selkeä haju (> 5 h.y./m³•)
Englannissa 0,5 % selvän hajun esiintymistiheyttä pidetään tavoitearvona uusille laitoksille. 2 % esiintymistiheyttä taas pidetään tasona, jolla suurimmassa osassa tapauksia vältetään vakava viihtyisyyshaitta. Uuden jätevedenpuhdistamon maksimaaliseksi hajukuormaksi suositellaan 5 h.y./m³ > C98 ja vanhan 10 h.y./m³ > C98 [4]. 5 h.y./m³ 98 prosenttiosuutena (C98) tarkoittaa selvän hajun esiintymistä korkeintaan 2 % kokonaisajasta. 10 h.y./m³ 98 prosenttiosuutena (C98) vastaa erittäin selvän tai voimakkaan hajun esiintymistä korkeintaan 2 % kokonaisajasta.
Suomalainen tutkimus
Suomessa on tehty tutkimus, jossa selvitettiin hajuohjearvojen perusteita ja Suomen hajutilannetta. Tutkimuksen mukaan hajun aiheuttamaa viihtyisyyshaittaa voidaan pitää merkittävänä silloin kun 25 -50 % asukkaista kokee hajun selvästi häiritseväksi. Vastaava selvän hajun esiintymistiheyden taso on tällöin 3 - 9 %. Alaraja (3 %) koskee hyvin epämiellyttäviä, korkean haittapotentiaalin omaavia hajupäästöjä ja yläraja (9 %) vastaavasti hajuja, joiden miellyttävyysaste on vaihtelevampi.
Vertailu ulkomaisiin ohjearvoihin antaa kuitenkin kuvan siitä, minkälaista hajutasoa voidaan pitää hyväksyttävänä.
Lähde VTT